Kuulumisia

Kolmas viikko sairauslomalla alkoi. Monien kommelluksien jälkeen voi vihdoin alkaa toivoa pääsevänsä ensi viikon maanantaina töihin. Kortisonikuuria on vielä pari päivää jäljellä, perusvoidetta on kulunut kiitettävästi ja paikallista apteekkia ylläpidetty rahallisesti. Apteekin kuittien yhteissummaa en uskalla viimeisiltä parilta kuukaudelta edes laskea, pariin sataan se kevyesti laskettuna ainakin nousee...

No mitä tässä olen parin viikon aikana tehnyt? Enpä oikeastaan mitään. Lääkärin kotityökielto ja neulomiskielto osoittautui yllättävän helpoksi, lähinnä siksi että en pystynyt edes kynää pitämään kädessä. Aluksi saamani antibiootit väsyttivät ja ensimmäinen viikko meni lähinnä nukkumiseen. Yhtenä päivänä sentään käytiin kaverin kanssa Ikeassa ja parissa muussa kaupassa shoppailemassa. Illalla alkoivat sormet jälleen turvota vaikka antibiootit olivat selvästi auttaneet ja iho oli melkein ehjä. Viikonlopun yli katselin kun vasemman käden sormet vähitellen nousivat vesikelloille, ensin pienille ja sitten vähän suuremmille. Lopulta myös toinen käsi alkoi oireilla. Maanantaina soitin työterveyteen ja aikaistin keskiviikkoista lääkärinaikaani (keskiviikon piti olla viimeinen saikkupäivä).
Tiistaina sitten raahauduin aamupäivästä työterveyslääkärille, joka kauhistui käsiäni. Laittoipa sitten pikaisen lähetteen TAYSiin ihopolille, johon sitten suunnistin appiukon kyydillä. Jonkun aikaa odoteltuani pääsin lääkärille, joka kutsui toisen lääkärin. Tulos oli selvä, "aivan kuin oppikirjan kuvasta" sanoi jälkimmäinen lääkäri. Pompholyx kirjoitettiin paperiin ja sain hirmuisen määrän lääkereseptejä, ohjeita jne. Kädet kuvattiin ja minut lähetettiin kotiin, apteekin kautta toki. Niin ja saikkua tuli toki lisää.

Tässä olen popsinut kohta viikon kortisonia sisäisesti ja laittanut kortisonivoidetta käsiin yöksi. Pari kertaa päivässä kädet pitäisi kylvettää n.20min kerrallaan haaleassa, kylpyöljyisessä vedessä ja rasvata perusvoiteella. Sitten vain odotella. Odottelu on tuonut jo tulosta, sormet alkavat olla oikeissa mitoissa ja jopa koukistuvat. Kiristävän, parantuvan vesikelloihon takia vasemman käden pari sormea eivät ihan suoristu, mutta niitä pitäisi rasvata. Ihan kuin olisi irtoiho sormien päällä, sellainen kova ja kuiva, tunnoton. Yksi suurempi vesikello vielä etusormen reunassa on, mutta sekin alkaa jo kuivua.

Neulomis- ja kotityökiellosta huolimatta olen viikonloppuna neulonut, lanka pitää kiertää eri kautta kuin normaalisti ja käsiala on hyvin vaihtelevaa. Pari tiskirättiä olen virkannut, yksi neulottu tiskirätti on jäänyt kesken kun puuvillalanka kuivatti ja raapi herkkää uutta ihoa. Novitan mustasta Ticoticosta olen aloittanut Lumi-huivia, itse asiassa juuri aloittelin reunakaavioita.

Eilen aloitin jo pitkään suunnitelmissa olleen vaatekaapin raivaamisen. Vaikka rikkinäisiä, turhia, isoja, pieniä vaatteita lähti jo pois 3 jätesäkillistä, tavaraa silti jäi. Homma jatkuu vielä tänään kun jäljelle jääneet tavarat pitäisi järjestää kaappeihin ja laatikoihin. Lopullinen tavoite makkarimme kanssa olisi uudet tapetit, heti kunhan pääsemme miehen kanssa niistä yksimielisyyteen ;)